Artikkelihakemistoon

KIRJALLINEN KYSYMYS 88/2007 vp

Videoelokuvien ikärajasuositukset

Eduskunnan puhemiehelle

Videolevityksessä olevia elokuvia säätelevät samat ikärajasuositukset kuin teatterilevityksessä ja televisioesityksissä olevia elokuvia. Ajoittain kuitenkin näyttää siltä, etteivät ikärajasuositukset vastaa lasten kehitystasoa: lapsen hyvinvointi saattaa jopa vaarantua, kun vanhemmat noudattavat videoihin merkittyjä ikäsuosituksia.

Esimerkiksi tuttavaperheemme isovanhemmat olivat ostaneet lapsenlapselleen DVD:n Paavo Pesusieni, jossa oli ikärajasuosituksena 3 vuotta. Tätä elokuvaa levittää Suomessa Paramount Home Entertainment, ja elokuvaan perustuvaa tv-sarjaa näytetään lastenohjelmapaikalla Suomen televisiossa kaupallisilla kanavilla.

Katsottuaan elokuvan 3-vuotiaasta lapsenlapsesta oli tullut aggressiivinen pikkuveljeään ja muita, jopa aikuisia kohtaan. Isovanhemmat olivat joutuneet ottamaan elokuvan takaisin itselleen. Katsottuaan kuvan he olivat todenneet, ettei tarvitse lainkaan ihmetellä lapsenlapsen käyttäytymistä. Elokuvassa oli lyöty, puhuttu tappamisesta ja uhattu tappaa. Tuttavieni mielestä tällainen elokuva ei aivan oikeutetusti sovellu 3-vuotiaalle, saatikka lapselle ylipäätänsä.

Pääministeri Vanhasen II hallitus on liittänyt hallitusohjelmaansa lasten hyvinvointia edistävän politiikkaohjelman. Televisiolla ja elokuvilla on hyvin usein keskeinen sija lasten arjessa. Elokuvia Suomessa kuitenkin valvotaan, ja lasten lähiomaisilla ja muilla aikuisilla on oltava varmuus siitä, että mm. elokuvien ikärajoihin todella voidaan luottaa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo valvoa sitä, että vapaassa levityksessä olevien elokuvien ikärajasuositukset todella vastaavat lasten kehitystasoa,
aikooko hallitus kiristää valvontaa silloin, kun kyse on lapsille suunnatuista elokuvista ja
ottaako hallitus huomioon audiovisuaalisen viihteen merkityksen lasten kehityksessä yleensä sekä omassa politiikkaohjelmassaan?

Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 2007

Merja Kyllönen /vas
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Merja Kyllösen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 88/2007 vp:

Miten hallitus aikoo valvoa sitä, että vapaassa levityksessä olevien elokuvien ikärajasuositukset todella vastaavat lasten kehitystasoa,
aikooko hallitus kiristää valvontaa silloin, kun kyse on lapsille suunnatuista elokuvista ja
ottaako hallitus huomioon audiovisiaalisen viihteen merkityksen lasten kehityksessä yleensä sekä omassa politiikkaohjelmassaan?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Vuoden 2001 alusta tuli voimaan laki kuvaohjelmien tarkastamisesta (775/2000 ). Laissa säädetään kuvaohjelmien tarkastamisesta sekä erityisesti niiden esittämistä ja levittämistä koskevista lasten suojelemiseksi välttämättömistä rajoituksista. Lain 3 §:n mukaan kuvaohjelmaa ei saa julkisesti esittää eikä levittää 18 vuotta nuoremmille ennen kuin ohjelma on hyväksytty esitettäväksi ja levitettäväksi.

Lain 4 §:n mukaan eräät kuvaohjelmat voidaan sisältönsä tai tarkoituksensa perusteella vapauttaa tarkastuksesta. Kaikista tarkastamattomista kuvaohjelmista on tehtävä ilmoitus. Lain 13 §:n mukaan tarkastusviranomaisena toimii Valtion elokuvatarkastamo. Elokuvatarkastamo tekee päätökset elokuvien ikärajoista laatimiensa ikäluokittaisten kriteereiden perusteella.

Kysymyksessä mainittua Paavo Pesusieni-DVD-levyä ei ole tarkastettu elokuvatarkastamossa, koska se kuuluu kuvaohjelmalain 4 §:n 5 momentin perusteella pakollisesta ennakkotarkastuksesta vapautettuihin kaikenikäisille lapsille sopiviin animaatio- ym. ohjelmiin. Tällaisista ohjelmista on kuitenkin tehtävä ilmoitus elokuvatarkastamolle, joka voi vaatia ohjelman ennakkotarkastukseen, jos epäillään ilmoituksen perusteella ohjelman sisältävän lapsille haitallista aineistoa.

Valtion elokuvatarkastamolta saadun selvityksen mukaan Paavo Pesusienestä on tehty vuonna 2005 ilmoitus, jonka perusteella ei ole ole herännyt epäilyä, että elokuva sisältäisi lapsille haitallista aineistoa. Arvioinnin apuna on käytetty muiden maiden tarkastuspäätöksiä (esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja Hollannissa elokuva on sallittu kaikenikäisille) ja muita kirjallisia lähteitä. Valtion elokuvatarkastamo aikoo kuitenkin tutkia Paavo Pesusieni -elokuvan sisällön ja päättää mahdollisesta ennakkotarkastuksesta.

Vuonna 2003 tehdyn arvioinnin mukaan kuvaohjelmalaki on toiminut käytännössä suhteellisen hyvin. Suurimmat ongelmat lain voimassaolon alkuvuosina näkyivät ikärajojen 11 ja 15 soveltamisessa. Vuoden 2007 alusta voimaan tullut lainmuutos, jossa ikärajoihin lisättiin K13, on poistanut tämän ongelman.

Kuvaohjelmien tarkastamisesta annetun lain muutostarpeita harkitaan hallituskauden aikana, erityisesti verkossa tarjottavia tilausohjelmapalveluita koskevan sääntelyn osalta.

Hallitusohjelmassa pyritään kehittämään lapsille turvallisempaa mediaympäristöä. Alaikäisten suojeluun liittyvät asiat ovat olleet jo muutaman vuoden ajan kulttuurihallinnon painopisteitä.

Opetusministeriö käynnisti vuonna 2006 Lapset ja media -kokonaisuuden, jonka päähanke on Mediamuffinssi. Hankkeen tavoitteena on parantaa kahdeksanvuotiaiden ja sitä nuorempien lasten mediataitoja sekä tukea kasvattajia mediakasvatustyössä. Lisäksi edistetään lasten ja nuorten medialukutaitoja ja tuetaan turvallisen mediaympäristön kehittämistä.

Muut käynnissä olevat Lapset ja media -kokonaisuuden hankkeet ovat kirjastojen Uimarengas mediamereen -hanke, mediakasvatuksen Internet-portaali, pohjoismainen mediakasvatuskonferenssi, saamelaislapset ja media sekä selvitys mediasisältöjen vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Lapset ja media -hankkeita on tarkoitus jatkaa ja kehittää hallituskaudella.

Hallituskaudella on myös tavoitteena laajentaa Valtion elokuvatarkastamon tehtäväkenttää. Elokuvatarkastamon tehtäviin lisätään mediakasvatuksellinen tutkimus- ja kehittämistyö eli edistetään ns. pehmeän sääntelyn tehokkaampaa käyttöä. Elokuvatarkastamolle kuuluisivat edelleen alaikäisille tarkoitettujen kuvaohjelmien tarkastaminen ja muiden kuvaohjelmien rekisteröinti.

Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 2007

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin
Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 88/2007 rd undertecknat av riksdagsledamot Merja Kyllönen /vänst:

På vilket sätt tänker regeringen övervaka att den rekommenderade åldersgränsen för de filmer som sprids fritt verkligen överensstämmer med barnens utvecklingsnivå,
har regeringen för avsikt att skärpa övervakningen av filmer som är avsedda för barn och
tar regeringen hänsyn till den betydelse som den audiovisuella underhållningen har för barns utveckling såväl generellt som i sin egen politik?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

I början av 2001 trädde lagen om granskning av bildprogram (775/2000 ) i kraft. I lagen ingår bestämmelser om granskning av bildprogram samt särskilt om sådana begränsningar i fråga om visning och spridning av dem som är nödvändiga för att skydda barn. Enligt 3 § i lagen får ett bildprogram inte visas offentligt eller spridas bland personer under 18 år förrän det har godkänts för visning och spridning.

Enligt 4 § i lagen kan vissa bildprogram befrias från granskning på grund av sitt innehåll eller syfte. Anmälan ska lämnas om alla bildprogram som inte har granskats. Granskningsmyndighet enligt lagens 13 § är Statens filmgranskningsbyrå som beslutar om åldersgränser för filmerna utifrån de åldersgruppsvisa kriterier som filmgranskningsbyrån har ställt upp.

Dvd-skivan Paavo Pesusieni (SvampBob Fyrkant) har inte granskats av filmgranskningsbyrån eftersom den enligt 4 § 5 mom. i lagen om granskning av bildprogram är befriad från förhandsgranskning på grund av att den innehåller animationsframställningar eller andra motsvarande framställningar som lämpar sig för barn i alla åldrar. När det gäller sådana program ska en anmälan ändå lämnas till filmgranskningsbyrån som kan kräva en förhandsgranskning, om anmälan ger skäl att misstänka att programmet innehåller stoff som kan vara skadligt för barn.

Enligt uppgifter från Statens filmgranskningsbyrå har det lämnats en anmälan om filmen Paavo Pesusieni år 2005. Anmälan gav dock inte skäl till några misstankar om att filmen skulle innehålla stoff som är skadligt för barn. Till stöd för bedömningen har man använt andra länders granskningsbeslut (exempelvis i Storbritannien och Holland är filmen tillåten för alla åldrar) och andra skriftliga källor. Statens filmgranskningsbyrå har emellertid för avsikt att granska innehållet i filmen och fatta beslut om en eventuell förhandsgranskning.

Enligt en bedömning som gjordes 2003 har bildprogramslagen i praktiken fungerat förhållandevis bra. Under de första åren av lagens giltighetstid har tillämpningen av åldersgränserna 11 och 15 år orsakat flest problem. En lagändring som trädde i kraft i början av 2007 innebar att lagen utökades med åldersgränsen 13 år, vilket eliminerade problemet.

Behoven av ändringar i bildprogramslagen kommer att övervägas under regeringsperioden, i synnerhet när det gäller regleringen av nätbaserade video-on-demandtjänster.

Regeringsprogrammet har som mål att skapa en tryggare mediemiljö för barn. Frågor som gäller skyddet av minderåriga har redan i några års tid prioriterats av kulturförvaltningen.

År 2006 inledde undervisningsministeriet projekthelheten Barn och media vars viktigaste projekt är Mediamuffins. Projektet syftar till att förbättra mediekunskapen hos barn som är åtta år eller yngre samt stödja dem som ansvarar för barnens mediefostran i deras arbete. Dessutom främjas medieförståelsen hos barn och unga samt utvecklingen av en trygg mediemiljö.

Bland andra pågående projekt inom helheten Barn och media kan nämnas bibliotekens projekt Uimarengas mediamereen, en mediepedagogisk webbportal, en nordisk konferens i mediepedagogik, samiska barn och media samt en utredning om medieinnehållets inverkan på barn och unga. Avsikten är att Barn och mediaprojekten ska fortsätta och utvecklas under regeringsperioden.

Dessutom har man som syfte att utvidga Statens filmgranskningsbyrås uppgiftsområde under regeringsperioden. Filmgranskningsbyråns uppgifter utökas med mediepedagogiskt forsknings- och utvecklingsarbete, dvs. man går in för en effektivare användning av s.k. mjuk reglering. Enligt planerna ska filmgranskningsbyrån fortfarande ansvara för granskningen av bildprogram som är avsedda för minderåriga och registreringen av andra bildprogram.

Helsingfors den 6 juni 2007

Kultur- och idrottsminister Stefan Wallin