|
|
Elokuvahistorian professori Peter von Bagh kirjoittaa Filmihullussa Kajaanin elokuvakeskuksesta ja toiminnastamme elokuvateatteriyrittäjinä. Onneksi hän jo kirjoituksensa alussa myöntää, ettei tunne tapahtumien yksityiskohtia eikä käänteitä. Luettuamme kirjoituksen voimme todellakin todeta, että olisi ollut hyvä perehtyä taustatietoihin objektiivisesti. Hänen kirjoittamansa artikkeli on valitettavasti täynnä oletuksia ja heittoja. Kirjeen motiivina on aivan selvästi hyvän ystävän tukeminen, mikä on kunnioitettavaa ja nostamme sille hattua, mutta elokuvahistorian professorin asema edellyttää taustatietojen selvittämistä.
Kajaanin elokuvakeskuksen hanke on vuosien kehittelyn tulos. Sen valmisteluprosessi, suunnittelu ja päätöksenteko ovat edenneet kunnallisdemokratian sääntöjen mukaisesti. Hanke on ollut täysin avoin tarjouskilpailuineen ja tiedotuksineen. Tarjouskilpailun perusteella valitulta yrittäjältä on edellytetty monen vuoden sitoutumista hankkeen valmisteluun, valtavaa työmäärää sekä satojen tuhansien eurojen investointeja. Näiden vuosien aikana Digital Cinema Matila & Röhr ei ole saanut Kajaanin kaupungilta tukia. Tarjouskilpailun voitimme liiketoimintasuunnitelmamme ja kaupungin kannalta edullisimman ratkaisun perusteella.
Tilaus elokuvakeskukselle on ollut ilmeinen, sillä elokuvissakäynti Kajaanissa on laskenut muuta maata nopeammin. Käyntimäärät per asukas ovat olleet merkittävästi alhaisemmat kuin muualla Suomessa. Suomen Filmikamarin mukaan vuonna 2001 Kajaanissa käytiin 0,57 kertaa per asukas elokuvissa kun koko maan keskiarvo oli 1,25 käyntikertaa. Hyvissä elokuvakaupungeissa kuten Oulussa, käyntikertoja oli tällöin peräti 2,12 per asukas. Kajaanin Ammattikorkeakoulun vuonna 2002 tekemän tutkimuksen mukaan 62,5% tutkituista oli sitä mieltä, että teatterin puitteet eivät miellyttäneet. Peräti 21% oli käynyt katsomassa elokuvia jossakin muussa kaupungissa!
Tämän Kajaanin Ammattikorkeakoulun tekemän tutkimuksen mukaan Peter von Baghin väite, että Kajaani olisi ollut esimerkillinen elokuvakaupunki, on väärä. Suomen Filmikamarin tilastojen sekä Kajaanin Ammattikorkeakoulun tutkimuksen mukaan Kajaanin elokuvatilanne on ollut heikko. Liiketoimintasuunnitelmaamme ja toimintaamme tutustumatta Bagh arvostelee ohjelmistomme sisältöä ja uuden teknologian huomioimista rakennusta suunniteltaessa. Syksystä 2002 saakka olemme esittäneet Kino Kalevalassa ohjelmistoa, jossa monipuolisuudelle on annettu etusija. Vaikka käytettävissämme on toistaiseksi vain yksi valkokangas, olemme esittäneet poikkeuksellisen laajaa ohjelmistoa, mm. ranskalaisia, meksikolaisia, vietnamilaisia, intialaisia sekä tshekkiläisiä elokuvia. Hollywoodin suurten ensi-iltojen rinnalla Kino Kalevalassa on nähty myös englantilaisia ja amerikkalaisia independent-elokuvia sekä kainuulaisten nuorten tekemä kokoillanelokuva. Lisäksi olemme syyskaudella 2003 esittäneet kaikki kotimaiset elokuvat sekä 11 ensi-iltaa, joista kaksi maailman ensi-iltoina! Paikalla on myös ollut suuri määrä elokuvantekijöitä kertomassa elokuvasta ja sen tekemisestä.
Tämän lisäksi olemme järjestäneet lukuisia muita tapahtumia, Koulukinon esityksiä sekä erikoisnäytöksiä. Tiloissamme toimii myös Kajaanin elokuvakerho. (Liitteenä yhteenveto Kajaanin ammattikorkeakoulun tutkimuksesta.) Elokuva elää murroskautta. Tulevaisuuden esitystekniikka on digitaalinen, vaikka lähivuosina esitystoiminta tapahtuu vielä pääasiassa perinteisesti. Olisi kuitenkin järjenvastaista olla huomioimatta uudessa elokuvakeskuksessa jatkuvasti laajenevan digitaalitekniikan vaatimuksia ja mahdollisuuksia. Elokuvahistorian professori von Baghin kommentti digitalisoinnin merkityksestä elokuvaesityksiin tuo mieleemme aikanaan käydyn keskustelun äänen merkityksestä mykkäelokuvaan. Myös IBM:n toimitusjohtaja totesi 40-luvulla, ettei tietokoneella ole mitään käytännön merkitystä yhteiskunnassamme. Olemme toista mieltä ja uskomme elokuvan kehittyvän teknologian ja yhteiskunnan kehityksen mukaisesti. Kaikista digitaaliseen teknologiaan liittyvistä investoinneista Kajaanin elokuvakeskuksessa vastaamme elokuvayrittäjinä yksin. Tärkein kannustimemme tehdä Kajaanin elokuvakeskuksesta Suomen nykyaikaisin ja ohjelmistoltaan laadukkain elokuvateatteri on ollut kajaanilaisten into ja kannustus hankkeen läpiviemiselle. Lisäksi kajaanilaiset päätöksentekijät ovat olleet kohdallamme äärimmäisen vaativaisia ja edellyttäneet meiltä valtavaa työpanosta, täydellistä sitoutumista sekä henkilökohtaisella riskillä olevaa satojen tuhansien eurojen investointia.
Peter von Bagh toteaa oikein, että Kajaanilla on kunniakas menneisyys elokuvakerhotoiminnan saralla. Tämän tiedämme erittäin hyvin, sillä Ilkka Matila on viettänyt nuoruutensa Kajaanissa ja ollut Kajaanin elokuvakerhon jäsen. Digital Cinema Matila & Röhr on kajaanilainen yritys, joka työllistää useita nuoria kajaanilaisia, ja jonka paikallistuntemus on hyvä. Arvostamme elokuvahistorian professori Peter von Baghia suuresti ja kutsumme hänet tutustumaan liiketoimintasuunnitelmaamme, ohjelmistoomme sekä Kajaanin elokuvakeskukseen. Uskomme, että hänellä on samassa yhteydessä mahdollisuus tavata kajaanilaisia päätöksentekijöitä ja muodostaa tarkempi käsitys Kajaanin tilanteesta.
Ilkka Matila ja Marko Röhr
elokuvateatteriyrittäjät
Digital Cinema Matila & Röhr
Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijat tekivät vuoden 2002 tammi- ja helmikuussa elokuvakyselyn, jossa tutkittiin ihmisten elokuvissakäyntitottumuksia, elokuvateattereiden hyviä ja huonoja puolia sekä tulevan elokuvakeskuksen kehittämistarpeita.
Täytettyjä lomakkeita saatiin 873 kappaletta, joista 645 hyväksyttiin. Lopuissa vastauksissa oli yli kolmeen kysymykseen jätetty vastaamatta tai vastaajan taustatiedot puuttuivat. Vastaajista 76 % oli naisia ja 24 % miehiä. Iältään 29 % oli 15-25-vuotiaita ja 27 % 36-45 -vuotiaita. Iät jakaantuivat suhteellisen tasaisesti. Opiskelijoita vastaajista edusti 40 %, palvelu-, myynti- ja hoitoalaa 24,7 %. Kyselyyn vastanneista 43,7 % käy mieluiten katsomassa Suomessa tuotettuja elokuvia.
Mieluiten Amerikassa tuotettuja elokuvia katsoo 43,1 % ja Euroopassa tuotettuja 10,1 % vastaajista. Vastaajista 63 % kertoi käyvänsä vuoden 2002 keväällä muutaman kerran vuodessa elokuvissa. Viikoittain ilmoitti käyvänsä elokuvissa 1 %. Uuden elokuvateatterin valmistuttua vastaajista peräti 52,2 % aikoi käydä elokuvissa kerran kuukaudessa ja 5,6 % viikoittain.
Vastaajista 77 % uskoi kiinnostuksen elokuvissakäyntiin lisääntyvän uuden elokuvateatterin myötä. Kyselyyn vastanneista 55 % ilmoitti käyneensä viimeksi elokuvissa Kino Sisussa. 21 % oli käynyt jossakin muussa kaupungissa ja 24 % ei vastannut.
Merkittävin miellyttävä asia edellisellä käyntikerralla oli seuran miellyttävyys. 62,5 % oli sitä mieltä, että penkit yms. teatterin puitteet eivät miellyttäneet. 6,2 % ei ollut tyytyväinen kuvan/äänentoiston laatuun. Elokuvateatterissa viihtymisessä 70,7 % piti tärkeänä penkkejä ja muita teatterin puitteita. 8,8 % piti tärkeänä kuvan ja äänentoiston laatua. Eniten elokuvateatterin yhteyteen toivottiin kahvila- ja ravintolapalveluja.