|
|
Lehtori Tapio Kukkonen kaivoi esiin 70-luvun kaitafilmikeloja, joiden koteloissa oli viestejä filmien nimistä ja yhdessä hieman tekijöistäkin.
Antero Komulainen
“Viilaten ja höyläten, Elämää asuntolassa, Jussin matka mummon luo, Nälkä”.
Kuhmon yhteislukiolla on säilynyt useita vanhoja 70-luvun puolivälin kaitafilmejä, joita oppilaat tekivät kuvaamataitotunneillaan.
Filmejä ei ole pidetty erityisen huolenpidon alla, mutta niitä ei ole hävitettykään. Suurin osa filmimateriaalista on tallessa, mutta ei suoraan näyttökunnossa. Filmit eivät kestä kunnolla projektorikäyttöä vaan katkeilevat. Sen sijaan filmien äänet, jotka moneen kaitafilmiin oli tehty c-kaseteille, ovat kadonneet. Ääninauhoja on hävinnyt ja tuhoutunut Piilolan koulun tulipalossa 90-luvun puolivälissä ja kuvaamataitotiloihin tehtyjen remonttien tavarasiirroissa.
Viilaten ja höyläten, joka on lukion tallenteista yksi tunnetuimmista ja muistetaan yhtenä myös parhaimmista. Filmi oli idealtaan verrattavissa myöhemmin yleistyneisiin musiikkivideoihin. Taustalla soi Rauli Badding Somerjoen tunnettu iskelmä. Lukion kuvaamataidon lehtori Tapio Kukkonen oli nähnyt filmit varastossa ja kaivoi ne pyynnöstä esiin viime keväänä hän tarkasti, että Viilaten ja höyläten sekä kymmenkunta muuta filmiä, ovat tallessa. Muita filmejä kokoelmassa ovat “Vanhainkoti I, Myymälävaras, Paikallislehti Kuhmolainen, Touhula, Baariapulaiset, Ahkera ja laiska, Kampaamossa, Talvesta kesään, Opettajan työpäivä”.
Tapio Kukkonen kertoi, että filmejä katsottiin opetusmielessä 80-luvulla. Kukkonen sanoi, että filmit oli leikattu ja liimattu 70-luvulla, ja katselun aikana liimaukset saattoivat pettää.
Lukion kaitafilmiprojektori oli vielä tallessa. Yhdessä projektorissa oli c-kasettiasema, jota kautta filmeihin saatiin ääni.
- Noin 30 vuotta vanhat kuvat ovat arvossaan. Filmejä ja projektoria on kyselty viime keväänä museoon Pohjois-Karjalaan, kertoi Kukkonen.
Kuhmon yhteislukiossa 70-luvun puolivälissä toimi opettajana Marja Linnasalo. Kuhmon jälkeen hän on työskennellyt Helsingin kuvataidelukiossa lehtorina yli 20 vuotta. Keskiviikkona Helsingistä tavoitettu Linnasalo muisti hyvin filmit ja monet niiden nimistäkin.
Hän kertoi tehneensä Kuhmon lukion filmeistä myös erillisen kortiston joka jäi koululle.
Linnasalo onnistui innostamaan monia ryhmiä filmin tekoon. Kerrankin yksi poikaporukka istui kuvaamataitotunnilla pelaten sitkeästi korttia. Linnasalo kysyi, miksi ette valinneet musiikkia. Pojat olivat vastanneet, että piti valita kahdesta pahasta. Korttimiehet kuitenkin ryhtyivät ja syttyivät kaitafilmielokuvan tekoon ja veivät projektin läpi hyvin.
Marja Linnasalo totesi, että sen aikaiset filmimateriaalit, varsinkin Kodakchrome, säilyvät hyvin. Hän totesi, että helppoon katselukuntoon filmit saa kunnostamalla ja kopioimalla ne alan yrityksessä dvd:lle.
Linnasalo kertoi, että yksi Kuhmon filmeistä on hänellä tallessa Helsingissä. Hän on suunnitellut luovuttavansa sen lähiaikoina yhdelle sen aikaisen oppilastyöryhmän jäsenelle, Helsingissä asuvalle toimittajalle Liisa Vanniselle.
Helsinkiläinen Reel One on yksi tunnetuimmista vanhojen filmien kunnostajista. Se kunnostaa muun muassa vanhoja elokuvia, sota-aikaisia filmejä ja myös kaitafilmejä. Asiakkaina ovat tunnetut alan yhtiöt, filmialan ammattilaiset, mutta myös yksityiset ihmiset vanhoine filmeineen.
Kaitafilmien kopiointi alkaa useimmiten puhdistus- ja kunnostustyöllä, jossa filmi saatetaan sellaiseen kuntoon, että kopiointi voi onnistua. Yhtiössä pystytään kopioimaan kaitafilmit mini-dv:lle, dvd:lle ja VHS-kopioksi. Yhtiö tekee filmeistä ennakkoon ilmaisen hinta-arvioinnin ja asiakkaalla on mahdollisuus tarkastaa filmien sisältöä työn välivaiheessa. Kuhmon lukion kaitafilmiarkisto kunnostettaisiin ja kopioitaisiin jo pitkälle 500 eurolla, mutta tarkat kustannukset selviäisivät arvioinnin jälkeen.